Suomen suurin ongelma ei ole julkinen talous, vaan yritysten kasvuhalujen hiipuminen. Jos yritykset eivät halua kasvaa, ne eivät investoi eivätkä työllistä. Näin verotulot hupenevat ja julkiset menot paisuvat. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoi LJK:n webinaarissa karun totuuden: ”Yritysten kasvuhalukkuus on laskenut trendinomaisesti jo vuosia”.
Petri Malinen
Voimakkaasti kasvuhaluisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä oli seitsemän vuotta sitten 11 prosenttia, tänä vuonna enää kuusi prosenttia. Mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten määrä oli laskenut 39 prosentista 32 prosenttiin. Huolestuttavat luvut käyvät ilmi Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön ja Finnveran puolivuosittaisesta Pk-barometristä.
”Kyse on monitahoisesta ongelmasta. Yksinyrittäjiä on tullut lisää, mutta harva haluaa työnantajaksi. Hallitus yrittää helpottaa työllistämistä, koska uuden työntekijän palkkaaminen on pienelle yrittäjälle suuri riski”, ekonomisti Petri Malinen arvioi LJK:n webinaarissa.
Kasvuhaluttomuus on näkynyt pitkään investoinneissa, joiden määrä on ollut laskussa. Puhtaaseen siirtymään odotetut suuret investoinnit antavat odottaa itseään. Malinen patistelee Pk-kenttää ottamaan etunojaa.
”Päämiehet, rahoittajat ja kuluttajat tulevat edellyttämään yrityksiltä enemmän ja vastuullisempaa toimintaa sekä panoistuksia digitalisaatioon. Jos nyt ei investoi kestävään kasvuun, niin menettää kilpailukykynsä ja putoaa pelistä kokonaan”, Petri Malinen varoittaa.
Yleisesti Yrittäjien barometri ennakoi vaikeaa syksyä, vaikka odotukset olivat kesän mittauksessa hieman viime talvea kirkkaammat. Työllisyys on säilynyt kohtuullisen hyvällä tasolla rakennusalan vaikeuksista huolimatta, mitä selittää ulkomaalaisten suuri osuus työvoimasta. Työtä vaille jääneitä rakentajia on lähtenyt maasta, mikä voi toisaalta aiheuttaa pullonkauloja työvoiman saatavuuteen, kun suhdanne taas paranee. Täysin synkkää talvea ei Petri Malinen odota.
”Positiivisena voi pitää inflaation ja sähkön hinnan tasoittumista. Se vahvistaa kuluttajien uskoa omaan talouteen ja lisää luottamusta. Korkojen nousun odotetaan lisäksi kääntyvän laskusuuntaan ensi vuonna”, hän arvioi.