Aineistopankki
Konsultoinnin yleiset sopimusehdot
Konsultoinnin yleiset sopimusehdot voit ladata käyttöösi yhteystietosi täyttämällä. Saat latauslinkin suoraan sähköpostiisi.
Käytä tummalla tekstillä olevaa logoa valkoiseen taustaan sijoitettuna tai valkoisella tekstillä olevaa logoa tummaan tai värilliseen taustaan sijoitettuna. Logo tulee sijoittaa kokonaisena, älä leikkaa tai muuta sen olemusta. Jätä logon ympärille reilusti tilaa, jotta logo ei voi sekoittua muuhun sisältöön.
Eettiset ohjeet (Code of Conduct)
Konsultoinnin eettinen ohjeisto kuvaa säännöt, joihin LJK:n jäsenet ja CMC-sertifioidut konsultit sitoutuvat. Ohjeisto perustuu kansainvälisen kattojärjestön ICMCI:n ohjeistoon. Eettiset ohjeet löytyvät tästä >>
LJK- ja CMC-nimikkeiden käyttö
LJK- ja CMC-nimikkeet kannattaa lisätä sähköpostin allekirjoitukseen, LinkedIniin, käyntikorttiin, jne. oman osaamisen näyttämiseksi:
- Liikkeenjohdon konsultti (LJK), tai lyhennettynä LJK
- Certified Management Consultant (CMC), tai lyhennettynä CMC
LinkedInissä voit nostaa tiedot oman profiilisi otsikkoon ja jos sinulla on CMC-sertifiointi, muista lisätä tiedot LinkedIn-profiilissasi myös Lisenssit & Sertifikaatit osioon.
CMC-sertifiointi
Liike-elämän ja johdon konsultit LJK ry on kansainvälisen liikkeenjohdon konsultoinnin kattojärjestö The International Council of Management Consulting Institues (ICMCI):n jäsen. ICMCI on luonut kansainvälisesti tunnustetun Certified Management Consultant (CMC) ammattinimikkeen, jonka myöntämiseen LJK ry:lla on yksinoikeus Suomessa.
Historia
Liike-elämän ja johdon konsultit LJK ry (lyhyesti LJK) on vuonna 1960 perustettu konsulttien ja konsulttiyritysten toimialajärjestö. LJK ry:n virallinen nimi vuoteen 2018 asti oli Liikkeenjohdon konsultit LJK ry. Nimenmuutoksen taustana on kuvata paremmin konsultoinnin alati laajenevaa toimintakenttää.
LJK edustaa ammattikonsulttien toimialaa kotimaisissa yhteyksissä valtionhallinnon, muiden yhteiskunnallisten yhteisöjen ja yliopistojen suuntaan sekä toimii ulkomaisissa yhteyksissä maailmanlaajuisten ja europpalaisten kattojärjestöjen ainoana Suomen edustajana.
Suomalaiseen tyyliin järjestötoiminta alkoi liikkeenjohdon konsulttien keskuudessa jo aikaisessa vaiheessa 1960-luvulla. Rastorin toimitusjohtaja Leo Suurla sai tietoonsa, että Eurooppaan oltiin perustamassa kansallisten liikkeenjohdon konsultoinnin järjestöjen kattojärjestöä. Tämä vuonna 1960 perustettu järjestö sai nimekseen FEACO. Samana vuonna aloitti Suomessa toimintansa Liike-elämän ja johdon konsultit LJK ry, joka hyväksyttiin heti FEACO:n jäseneksi. LJK on ollut perustamisestaan mukana Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiössä, joka on on Elinkeinoelämän keskusliitton hallinnoima säätiö. LJK:n 50-vuotishistoriikki Voimaa, nöyryyttä, viisautta ilmestyi vuonna 2011 Pekka Kurvisen toimittamana. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry julkaisi vuonna 2012 suomeksi johdon konsultoinnin Euroopan laajuinen standardin, joka toi konsultointiin yhteiset pelisäännöt.
Kansainvälinen sertifiointi
LJK organisoi Suomessa liikkeenjohdon konsulttien kansainvälistä sertifiointia (Certified Management Consultant, CMC).
LJK ry on kansainvälisen liikkeenjohdon konsultoinnin kattojärjestö The International Council of Management Consulting Institues (ICMCI):n jäsen. ICMCI on luonut kansainvälisesti tunnustetun Certified Management Consultant (CMC) ammattinimikkeen, jonka myöntämiseen LJK ry:lla on yksinoikeus Suomessa.
Järjestöjäsenyydet
LJK ry on jäsenenä oheisissa konsultointialan kansainvälisissä kattojärjestöissä:
FEACO (The European Federation of Management Consultancies Associations)
ICMCI (The International Council of Management Consulting Institutes)
World Trade Center (WTC Helsinki)
Yhdistyksen säännöt
Liike-elämän ja Johdon Konsultit LJK ry:n säännöt
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Liike-elämän ja Johdon Konsultit LJK ry (ent. Liikkeenjohdon Konsultit LJK ry) ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2 § Tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on liikkeenjohdon konsultoinnin edistäminen Suomessa suunnittelemalla, ohjaamalla, valvomalla ja tukemalla tätä varten suoritettavaa toimintaa.
3 § Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys muun muassa:
a. järjestää koulutus- ja muita tilaisuuksia jäsenilleen ja ulkopuolisille,
b. suunnittelee, ohjaa ja valvoo yhdistyksen edunvalvontatyötä,
c. pyrkii parantamaan liikkeenjohdon konsultoinnin yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja
d. huolehtii liikkeenjohdon konsultoinnin kannalta tärkeästä kotimaisesta ja kansainvälisestä yhteistoiminnasta.
4 § Varainhoito
Yhdistyksen varat on käytettävä yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen.
Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia sekä muullakin tavoin kartuttaa omaisuuttaan. Näin saatu omaisuus voidaan rahastoida.
Omaisuudesta, joka yhdistykselle luovutetaan, voidaan luovutuksen yhteydessä määrätä, että se on näiden sääntöjen perusteella käytettävä määrättyihin tarkoituksiin.
5 § Yhdistyksen toimielimet
Yhdistyksen toimieliminä toimivat hallitus ja nimityslautakunta. Yhdistyksen toimielimet varmistavat yhdistyksen hyvän hallintotavan mukaisen toiminnan.
Hallitus voi asettaa asioiden valmistelua varten väliaikaisia toimikuntia ja määrätä niiden kokoonpanon.
6 § Yhdistyksen hallitus ja nimityslautakunta
Yhdistyksen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu kolmesta seitsemään (3-7) vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja nimetään nimityslautakunnan toimesta, jonka valitsee jäsenkokous. Nimityslautakunnan jäseninä toimivat yleensä entiset yhdistyksen hallituksen jäsenet. Nimityslautakunnan tehtävänä on valita yhdistyksen hallitus ja puheenjohtaja, varmistaa yhdistyksen toiminnan jatkuvuus, valvoa hallituksen toimintaa ja varmistaa hyvän hallintotavan mukaisten periaatteiden toteutuminen yhdistyksen toiminnassa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Hallitus palkkaa tarvittavat toimihenkilöt yhdistyksen palvelukseen.
Hallituksen jäsenille ei makseta kokous- tai muita palkkiota.
Hallitus voi nimetä yksimielisellä päätöksellään hallituksen kunniapuheenjohtajaksi poikkeuksellisen ansioituneen ex-puheenjohtajan ja kunniajäseneksi poikkeuksellisen ansioituneen ex-hallituksen jäsenen tai muun perustellun tahon. Nämä nimitykset ovat elinikäisiä.
7 § Hallituksen kokoontuminen ja päätöksenteko
Kutsu hallituksen kokouksiin ja muut tiedonannot hallituksen jäsenille toimitetaan todistettavalla tavalla kirjallisesti tai sähköisesti vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on paikalla tai osallistuu etäyhteyksin.
Asiat ratkaistaan hallituksen kokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Yhdistyksen keskeisten asioiden päätöksenteossa edellytetään hallituksen yksimielistä päätöstä.
8 § Yhdistyksen edustaminen
Yhdistystä edustaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.
9 § Yhdistyksen vuosikokous ja tilintarkastajat
Hallitus järjestää yhdistyksen vuosikokoukseen kunkin vuoden huhtikuun 15. päivään mennessä. Vuosikokoukseen ovat oikeutettuja osallistumaan yhdistyksen jäsenet.
Vuosikokouksessa
– vahvistetaan toimintakertomus ja tilinpäätös
– valitaan nimityslautakunnan jäsenet
– valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet
– valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja
– valitaan yksi pöytäkirjan tarkastaja
10 § Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on 1.1.–31.12. Tilinpäätös ja toimintakertomus edelliseltä tilikaudelta on annettava ennen vuosikokousta tilintarkastajan hyväksyttäväksi, jonka jälkeen tilintarkastuskertomus hyväksytään vuosikokouksessa.
Mikäli tilintarkastuskertomus antaa aihetta, on hallituksen kokoonnuttava toukokuun kuluessa päättämään tilintarkastuskertomuksen edellyttämistä toimenpiteistä.
11 § Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen
Yhdistyksen sääntöjä voidaan muuttaa, mikäli hallituksen jäsenet sitä yksimielisesti kannattavat. Säännöt pitää hyväksyttää kahdessa peräkkäisessä jäsenkokouksessa, jotta ne tulevat voimaan.
12 § Yhdistyksen lakkauttaminen
Yhdistyksen hallitus voi päättää yhdistyksen lopettamisesta tai asettamisesta selvitystilaan.
Jos yhdistys lakkautetaan, käytetään yhdistyksen varat hallituksen päättämällä tavalla sääntöjen 2 §:ssä määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen.