Matthew Ball: The Metaverse – And How It Will Revolutionize
Liveright. 2022. 351 sivua.
Kävitkö katsomassa ABBA:n keikkaa Lontoossa tänä vuonna? Jos kävit, niin tiedät jo mitä metaversumi on. Et tarvitse siis tätä kirjaa, koska todennäköisesti osaat kuvitella mitkä ovat sen liiketoiminnalliset mahdollisuudet. Mikäli keikka on kokematta, suosittelen kirjaa (t)yöpöydän kirjapinoon.
Matthew Ball on niittänyt mainetta Piilaaksossa enkelisijoittajana sekä pioneerihenkisenä Metaverse-bloggaajana. Kirja pohjautuu pitkälti hänen aikaisempiin blogikirjoituksiinsa, mutta hukkaan ei kirja mene, vaikka olisit seurannut Ballin blogia.
Kenelle kirja sopii?
Suosittelen kirjaa asiantuntijoille, joiden tehtävä on ymmärtää tekniikan ja liiketoiminnan kehittämistä. Kirja on yleisluontoinen, vaikka perehtyneisyys tekniikkaan ja erityisesti Internet-teknologian parantaa lukukokemusta. Hyödyllisintä metaversumi-keskustelun käynnistäminen on yrityksissä, joilla on kansainvälistä kilpailua sekä investoivat Internet-palveluihin.
Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat?
Neal Stephenson keksi Metaverse-sanan Snow Crash-kirjaansa (1992). Sillä hän tarkoitti virtuaalista maailmaa, joka käsittäisi kaikki elämän osa-alueet. Suomennos Metaverse-sanasta on metaversumi, joka on universumin vastakohta. Twiitinmittainen tiivistelmä metaversumi-tekniikasta on, että kyseessä on seuraavan sukupolven Internet, jonka perusteet kumpuavat pelimaailmasta.
Metaverse-kirjan tavoite on kuvata epäkypsän ja jopa hype-käsitteen sisältöä sekä saada lukija kuvittelemaan minkälaisia vaikutuksia sillä on liiketoimintaan. Ballin mielestä käsillä on kymmenien triljoonien dollarien arvoinen markkina. Luettuasi kirjan tiedät, että AR, VR, ML, 3D ja pilvipalvelut ovat perustava osa metaversumia. Huomionarvoista on, että kaiken ei tarvitse olla 3D:tä.
Mitä metaversumi käytännössä on?
- Kuluttajalle se olisi esimerkiksi mahdollisuus katsoa virtuaalisesti yhdessä elokuvia Netflixistä, pelata samassa virtuaalisessa tilassa ystävien kanssa Epicin Fortnitea tai mennä yhdessä virtuaaliselle Tesla-koeajolle, jonka jälkeen Facebook tietenkin tykittäisi Polestar-sähköautomainoksia ja kaikissa Meta-kanavissa
- Bisneskäyttäjän näkökulmasta metaversumi on askel virtuaaliseen työyhteisöön, jossa kollaboraatio-työkalut menevät osaksi työprosesseja. Käytännössä se näkyisi Microsoftin Metaverse-tuoteportfolion Azure-pilvipalvelu yhdistettynä Teams-palveluun, HoloLens-laitteisiin, Xbox-pelipalveluun, LinkedIn-yhteisöpalveluun, Minecraft-, Halo- tai Microsoft Flight Simulator-peliin.
- Metaversumi kasvattaa myös laitemarkkinoita, koska tarvitaan myös uusia laitteita, joita voisivat olla esimerkiksi jo nyt kaupoista saatavat Holo-, Occulus-, Google Glass- tai iRobot/Amazon-tuotemerkit.
- Matkapuhelimen elinkaari jatkuu ja sillä on rooli metaversumissa. Matkapuhelin positioituu vähintäänkin kannettavaksi palvelimeksi käyttäjän laitteille. Esimerkiksi metaversumi-lasit tarvitsevat prosessointitehoa ja muistikapasiteettia. Mark Zuckerbergin mukaan “the hardest technology challenge of our time may be fitting a supercomputer into the frame of normal-looking glasses.”
- Onko kirjassa unohdettu web3 tai lohkoketjut? Ei, niillä tulee olemaan paikkansa uudessa ekosysteemissä, mutta kirjan mukaan pienempi kuin metaversumilla. Web3 ei ole siis sama teknologia käsitteellisesti kuin metaversumi, eikä web3 ole sidonnainen 3D:n toisin kuin metaversumi. Web3 on vieressä kulkeva yhtäaikainen kehityspolku ja lohkoketjuteknologialla on erityinen rooli, kun halutaan siirtää valtaa alustayhtiöiltä takaisin käyttäjille.
Mitä voidaan realistisesti odottaa metaversumilta?
Kirjassa kysytään miten online- ja offline-maailmojen osuus tulee muuttumaan. Verkkokaupan osuus on nyt länsimaissa noin 20-30 prosenttia. Internet-liiketoiminnan osuus globaalista BKT:sta on noin viisi prosenttia, etätyön osuus on kasvanut merkittävästi koronan jälkeen, teollista tuotantoa virtualisoidaan ja digitalisaatio valtaa alaa.
Toinen peruskysymys liittyy identiteettiin ja miten identiteettiä hyödynnetään virtuaalisesti. Kuinka henkilö tulee omistamaan virtuaalisen identiteettinsä ja miten hän hyödyntää sitä metaversumissa.
Kolmas tärkeä kysymys on, että kuinka eri virtuaalisten maailmojen verkkovierailut hoidetaan. Miten LinkedIn:n ja Teamsin integraatio hallinnoidaan teknisesti.
Viimeisin eikä vähäisin eli pitkään huulilla pyörinyt kysymys NFT-roolista (non-fungible tokens) jäsentyy kun mietitään omistuksia eri virtuaalisissa maailmoissa. Mitä tapahtuu virtuaalisille omistamiselle.
Entä milloin Metaversumi on totta? Microsoftin Satya Nadellanin mukaan se on jo täällä, Bill Gatesin mukaan 2-3 vuoden päästä, Mark Zuckerbergin mukaan se tulee olemaan valtavirtaa 5-10 vuoden päästä. Abban mukaan jo eilen.
Mitkä bisnekset tulevat olemaan ensisijaisia kasvualoja Metaversumi-liiketoiminnalle? Opetus ja koulutus (MOOC), lifestyle-tuotteet (Oura, Peloton), viihde (Netflix, Supercell), ihmissuhteet (Tinder) ja muoti (Gucci).
Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?
Kannattaa seurata mitä GAFAM-segmentissä tapahtuu. Eniten sijoituksia metaversumiin tekee Facebook, keskimäärisesti sijoituksia on tehnyt Amazon ja vähiten sijoituksia ovat tehneet Google sekä Apple. Microsoftilla on jo melko hyvin positioitunut portfolio.
Toiseksi kannattaa ottaa seurantaan Metaversumi Foorumi osoitteesta metaverse-standards.org ja Nokian Leslie Shannon, joka puhuu paljon metaversumista some-kanavissa.
Kolmanneksi “Turn the world into an app canvas” (Satya Nadella) ja järjestäisin hackathonin Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa, josta voisi monella tavalla alkaa metaversumi-liiketoiminnan kehittäminen.
Mikko Mattinen
Kirjoittanut: Mikko Mattinen, kirja-aktivisti ja digitaalisen liiketoiminnan johtaja.