JÄSENYYS

JÄSENYYS 2017-08-08T12:59:33+00:00

LJK ry:n hallitus voi hyväksyä jäsenekseen hyvämaineisia henkilöitä, jotka ovat toimineet päätoimisesti ja vastuunalaisissa asemissa liikkeenjohdon konsultteina tai vastaavanlaisissa tehtävissä.

Henkilöjäseneltä vaaditaan, että hän on suorittanut akateemisen loppututkinnon tai muulla tavoin hankkinut vastaavat tiedot sekä on toiminut käytännön tehtävissä erikoisalallaan vähintään kahdeksan vuoden ajan ja vähintään kolmen vuoden ajan päätoimisesti liikkeenjohdon konsulttina tai yritysjohtajana itsenäisiä ratkaisuja tehden.

Jäsenen velvollisuus on edistää toiminnallaan yhdistyksen päämäärien saavuttamista sekä toimia yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Jäsenen tulee noudattaa korkeatasoiselle konsultille asetetut eettiset linjaukset, kuten ylläpitää luottamuksellisuutta, kunnioittaa muitten aineettomia luomuksia, tuoda eturistiriitoja esiin, olla vastaanottamatta lahjuksia, pyrkiä objektiivisuuteen kaikissa lausunnoissaan sekä olla laskuttamatta päällekkäisesti. Jäsenen ei tule ottaa vastaan sellaista tehtävää, jossa eettiset tai omat henkilökohtaiset arvot joutuvat uhatuiksi.

JÄSENKRITEERIT JA JÄSENMAKSU

HENKILÖJÄSEN

Henkilöjäseneltä edellytetään, että hän on

a) suorittanut akateemisen loppututkinnon tai on muulla tavoin hankkinut vastaavat tiedot sekä

b) toiminut käytännön tehtävissä erikoisalallaan vähintään kahdeksan vuoden ajan ja vähintään kolmen vuoden ajan päätoimisesti liikkeenjohdon konsulttina itsenäisiä ratkaisuja tehden.

Lisäksi yhden nykyisen LJK:n jäsenen ja yhden toimeksiantajan tulee kirjallisesti suositella jäseneksi hakevaa.

Jos hakija ei nimeä yhtäkään LJK:n jäsentä suosittelijaksi, niin yksi LJK:n hallituksen jäsenistä käy hänen kanssaan jäsenyyden edellytyksiä kartoittavan keskustelun.

Jäseneksi voidaan myös hyväksyä yhdistyksen hallituksen 2/3 enemmistön tekemän päätöksen mukaisesti henkilö, joka täyttää muutoin edellä mainitut vaatimukset sekä on muulla tavoin hankkinut b)-kohdassa mainitun käytännön pätevyyden.

Henkilöjäsenen vuotuinen jäsenmaksu on 360 euroa + alv.

YHTEISÖJÄSEN

Yhteisöjäseneltä edellytetään, että se on rekisteröity yhteisö, jonka toimialana on liikkeenjohdon konsultointi. Yhteisöjäsenen palveluksessa on oltava yksi tai useampi LJK:n henkilöjäsenen kriteerit täyttävä konsultti. Yhteisöjäsen voi hakea palveluksessaan olevien konsulttien puolesta heille henkilöjäsenyyttä – kaikille kerralla.

Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön palveluksessa olevien LJK-konsulttien lukumäärän mukaan seuraavasti (+ alv):

KONSULTTEJA JÄSENMAKSU €
1 360
2 650
3 950
4 1200
5-9 1450
10-14 1600
15-19 1850
20-24 2120
25-29 2400
30-34 2700
35-39 3000
40-> 3300

KANNATUS – JA KUNNIAJÄSENET:

Hallitus voi nimittää kunniajäsenekseen henkilön, joka on erittäin ansioituneesti osallistunut yhdistyksen toimintaan tai edistänyt sen tarkoitusperiä.

Kunniajäsenillä on samat oikeudet kuin henkilöjäsenillä eikä heiltä veloiteta jäsenmaksua.

Kannatusjäseneksi pääsee luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö ilmoittamalla siitä hallitukselle ja maksamalla kyseisen vuoden kannatusjäsenmaksu. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta, mutta kannatusjäsen voi lähettää edustajansa yhdistyksen jäsentilaisuuksiin.

Kun henkilöjäsen on maksanut jäsenmaksunsa keskeytyksettä 20 vuoden ajan, hän vapautuu jäsenmaksuista, mutta säilyttää kaikki jäsenetunsa ja -oikeutensa äänioikeutta lukuunottamatta. Äänioikeuden voi säilyttää jatkamalla jäsenmaksujen suorittamista.

Yhdistyksen jäsen on oikeutettu käyttämään Liikkeenjohdon konsultti – LJK-nimikettä.

JÄSENHAKEMUS

Lataa tästä hakemuskaavake ja täytä se. Lähetä täytetty hakemus liitteineen osoitteesen ljk@ljk.fi

Mainitse hakemuksessasi seuraavat asiat:

  1. Täydellinen nimi ja kotipaikka (= lakisääteisiä jäsenluettelotietoja, yhdistyslaki 26.5.1989/503 11§) ja kotiosoite-, jäsenmaksun laskutusosoite-, syntymäaika-, puhelin-, email-, kotisivu-, yritys- ja mahd. ammatilliset verkostotietosi
  2. Akateeminen loppututkintosi (myös oppilaitos- ja vuositiedot) tai miten, missä ja milloin olet hankkinut vastaavat tiedot?
  3. Oletko toiminut käytännön tehtävissä erikoisalallasi vähintään kahdeksan (8) vuoden ajan?  Miten kauan ja missä?
  4. Oletko toiminut päätoimisesti liikkeenjohdon konsulttina tai yritysjohtajana itsenäisiä ratkaisuja tehden vähintään kolmen (3) vuoden ajan?  Miten kauan ja missä?
  5. Referenssejä? (Käsitellään luottamuksellisesti)
  6. Konsultoinnin erityisosaamisalueesi?  (Johtaminen, markkinointi, talous jne.)
  7. Konsultoinnin erityistoimialaosaamisesi / -kokemuksesi?
  8. Haetko henkilö- vai yhteisöjäsenyyttä?  (Jos viimeksimainittua, ole hyvä ja anna tietoja em. lisäksi myös jäseneksi hakevasta yhteisöstä!)
  9. LJK:n sääntöjen mukaan yhden yhdistyksen jäsenen ja yhden toimeksiantajan tulee kirjallisesti suositella jäseneksi hakevaa.

Muista laittaa liitteeksi myös CV:si ja ainakin yhden toimeksiantajasi kirjallinen suositus. (Suosittelijoiden nimet, asemat/roolit sekä yhteystiedot voit laittaa myös sähköpostin saatteeseen)

Mainitse myös, kuka nykyisistä LJK:n jäsenistä mahdollisesti suosittelee sinua. Mikäli et nimeä yhtäkään LJK:n jäsentä suosittelijaksesi, yksi hallituksemme jäsen käy kanssasi jäsenyytesi edellytyksiä kartoittavan keskustelun.

YLEISET SOPIMUSEHDOT

Liikkeenjohdon konsultoinnin yleiset sopimusehdot VAIN LIIKKEENJOHDON KONSULTIT LJK RY:N JÄSENTEN KÄYTTÖÖN:

LJK-2002

Nämä liikkeenjohdon konsultoinnin yleiset sopimusehdot on hyväksytty Liikkeenjohdon Konsultit LJK ry:n sääntömääräisessä vuosikokouksessa 18.11.2002

1. Soveltamisala

Nämä yleiset sopimusehdot koskevat liikkeen-johdon konsultin (LJK-konsultin) tarjoamia ja suorittamia konsultointi- ja koulutuspalveluita.

2. Sopimuksen osat ja pätevyysjärjestys

Sopimus koostuu näiden yleisten sopimusehtojen lisäksi asiakkaan ja LJK-konsultin välillä tehdystä konsultointitoimeksiantoa koskevasta sopimuksesta ja sen liitteistä.

Sopimus, sen liitteiden ja yleisten sopimusehtojen kesken noudatetaan seuraavaa pätevyysjärjestystä:

  1. Sopimuksen sisältö
  2. Sopimuksen liitteet, jolloin pienempinumeroinen liite pätee ennen suurempinumeroista.
  3. Liikkeenjohdon konsultoinnin yleiset sopimusehdot.

3. Alihankinnat

Kummallakin sopijapuolella on oikeus teettää sopimukseen liittyviä tehtäviään kolmannella osapuolella. Tehtäviään kolmannella osapuolella teettävä sopijapuoli vastaa toiselle sopijapuolelle työstä ja sen tuloksista kuin omistaan. Sopijapuolen tulee huolehtia siitä, että sen alihankkijaa sitovat kohdan 9 tietojen luottamuksellisuutta koskevat ehdot.

4. LJK-konsultin velvoitteet

LJK-konsultti vastaa siitä, että suoritettava työ ja siihen liittyvä aineisto ovat sopimuksen mukaiset ja että työ tehdään tehtävän edellyttämällä osaamisella ja liikkeenjohdon konsultoinnin ammattisääntöjä noudattaen.

LJK-konsultin tulee antaa Toimeksiantajalle tietoja tehtävän edistymisestä sopimuksessa määritetyllä tavalla. Ellei muuta ole sovittu ja toimeksiantoon on sisällytetty loppuraportti, tapahtuu raportointi loppuraportin luovuttamisen yhteydessä.

5. Asiakkaan velvoitteet

Toimeksiantajan tulee antaa LJK-konsultille riittävät tiedot tehtävän suorittamista varten toimeksiannon edellyttämässä laajuudessa ja aikataulussa. Toimeksiantaja vastaa LJK-konsultille antamiensa tietojen oikeellisuudesta.

6. Yleiset velvoitteet

Sopijapuolilla on velvollisuus myötävaikuttaa konsultoinnin toteutumiseen sellaisten tekijöiden osalta, jotka ovat kyseisen sopijapuolen määrättävissä tai hallinnassa.

7. Konsultointipalvelun suoritus

Konsultointipalvelu suoritetaan sovittujen määritysten mukaan ja LJK-konsultin työmenetelmiä käyttäen.

Jos tehtävän suorittamisen edellytykset ovat muuttuneet tai alkuperäisen suunnitelman perustana olleet tiedot ovat osoittautuneet virheellisiksi tai riittämättömiksi, suunnitelma ja siihen liittyvä kustannusarvio on pyrittävä ensitilassa tarkistamaan. Tämä tarkistus on Toimeksiantajan ja LJK-konsultin suoritettava yhteistyössä pyrkien mahdollisimman hyvään ja taloudelliseen tehtävän läpivientiin.

8. Omistus-, käyttö- ja tekijänoikeudet

Toimeksiantaja saa oikeuden käyttää konsultoinnin tuloksena syntyviä asiakirjoja ja muita tuloksia omassa sisäisessä toiminnassaan. Käyttöoikeuden puitteissa asiakas saa kopioida asiakirjoja ja muokata niitä yrityksen sisäiseen käyttöön. Toimeksiantajalla ei ole oikeutta myydä tai luovuttaa konsultointipalvelun tuloksena syntyviä asiakirjoja ja muita tuloksia kolmannelle osapuolelle, ellei asiasta ole kirjallisesti toisin sovittu.

LJK-konsultin tuottaman aineiston ja koulutusmateriaalin tekijänoikeus jää LJK-konsultille. LJK-konsultti saa käyttää kyseistä aineistoa ja materiaalia normaalissa toiminnassaan ottaen huomioon, mitä tietojen luottamuksellisuudesta on sovittu.

9. Tietojen luottamuksellisuus

Sopijapuoli ei saa antaa kolmannelle osapuolelle tietoja toisen sopijapuolen liikesalaisuuksista ja muista sopijapuolten luottamukselliseksi määrittelemistä asioista ilman toisen sopijapuolen kirjallista lupaa. Tämä määräys on voimassa myös sopimuksen päättymisen jälkeen.

Sopijapuolet huolehtivat omilla vastuualueillaan siitä, että mahdolliset tietosuojaa tai muuta salassapitoa koskevat säädökset ja viranomaisten antamat määräykset otetaan huomioon.

10. Viivästyminen

Toimituksen viivästymisestä on välittömästi kirjallisesti ilmoitettava toiselle sopijapuolelle.

Jollei sopimuksessa muutoin olla sovittu, toimeksiantaja voi purkaa sopimuksen yksipuolisesti kirjallisena, mikäli konsultti ei ole käynnistänyt toimeksiannon suorittamista 30 päivän kuluessa sovitusta aloituspäivästä.

11. Konsulttipalkkio, muut veloitukset ja maksut

Palkkiot ja erikseen veloitettavat kustannukset syntymisperusteineen ja voimassaoloaikoineen määritellään sopimuksessa.

Ellei muuta ole sovittu, LJK-konsultti veloittaa jälkikäteen toimeksiannon suorittamisesta voimassaolevien veloitusperusteidensa mukaisesti. Toimeksiantaja suorittaa maksun 14 päivää laskun päiväyksestä.

Jos Toimeksiantaja ei suorita maksua viimeistään eräpäivänä, voidaan viivästysajalta periä korkolain mukainen viivästyskorko.

Jos Toimeksiantajan maksu viivästyy erääntymispäivästä yli 30 päivää, LJK-konsultilla on oikeus kirjallisin ilmoituksin purkaa konsultointisopimus jäljellä olevan työn osalta tai keskeyttää työn suoritus.

12. Ylivoimainen este

Sopijapuoli vapautuu velvoitteistaan ja velvollisuudestaan maksaa vahingonkorvausta sellaisten seikkojen vuoksi, joiden sopijapuoli osoittaa aiheutuneen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota sopijapuolen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon sopimuksen tekohetkellä, ja jonka seurauksia sopijapuoli ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa.

Sopijapuoli, joka tahtoo vedota edellä tarkoitettuun seikkaan, on velvollinen viipymättä kirjallisesti ilmoittamaan siitä toiselle sopijapuolelle, samoin esteen lakkaamisesta.

Milloin sopimuksen täyttäminen edellä kohdassa 12.1 tarkoitetun seikan vuoksi viivästyy yli 3 kuukautta, kummallakin sopijapuolella on oikeus kirjallisin ilmoituksin purkaa konsultointisopimus jäljellä olevan työ osalta siltä osin kuin on kohtuullista, ilman että toisella sopijapuolella on oikeutta vaatia vahingonkorvausta.

13. LJK-konsultin vastuu

LJK-konsultti on vastuussa virheistään ja laiminlyönneistään Toimeksiantajalle aiheutuneista vahingoista sopimuksen ja näiden yleisten sopimusehtojen mukaisesti.

Jos LJK-konsultin tekemässä työssä, asiakirjoissa tai muussa aineistossa havaitaan virheitä tai puutteita, LJK-konsultilla on oikeus ja velvollisuus korjata virheet ja puutteet.

LJK-konsultin kuhunkin toimeksiantoon perustuvan korvausvelvollisuuden yläraja on LJK-konsultin kyseisestä toimeksiannosta saaman konsulttipalkkion suuruinen. LJK-konsultti ei ole vastuussa välillisestä vahingosta.

Toimeksiantajan on ilmoitettava mahdolliset korvausvaatimuksensa perusteiltaan yksilöitynä kirjallisesti viimeistään 3 kuukauden kuluessa korvausvelvollisuuden syntymisestä tiedon saatuaan, muutoin konsultinkorvausvelvollisuus raukeaa.

14. Erimielisyyksien ratkaiseminen

Sopimuksesta johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti sopijapuolten välisissä neuvotteluissa.

Ellei neuvotteluissa löydetä ratkaisua erimielisyyksiin, ne ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä, jossa välimiehen nimeää Keskuskauppakamarin välityslautakunta ja välimiesmenettelyssä noudatetaan tämän lautakunnan sääntöjä. Riita voidaan sopia myös Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelysääntöjen mukaan tapahtuvassa sovintomenettelyssä. Osapuolien on sovittava erimielisyyksien ratkaisutavasta kirjallisesti.

SÄÄNNÖT

LIIKKEENJOHDON KONSULTIT LJK RY:N SÄÄNNÖT

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Liikkeenjohdon Konsultit LJK ry, jota jäljempänä sanotaan yhdistykseksi. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialue koko maa.

Ruotsiksi yhdistyksestä käytetään nimeä Företagskonsulter i Finland LJK rf. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksen englanninkielinen nimi on The Finnish Management Consultants Association LJK.

2 § TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on liikkeenjohdon alalla:

  • edistää korkeatasoista liikkeenjohdon konsulttitoiminnan tuntemusta ja kehitystä maassamme
  • valvoa jäsenkunnan ammatillisia etuja ja alan arvostusta
  • toimia yhdyssiteenä jäsentensä kesken kokemusten vaihtamiseksi ja ammattitaidon syventämiseksi
  • vaihtaa tietoja ja kokemuksia kansainvälisellä tasolla

3 § TOIMINTAMUODOT

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokous-, kurssi- yms. tilaisuuksia, tukee ja harjoittaa alan julkaisutoimintaa, antaa lausuntoja, tekee aloitteita ja esityksiä viranomaisille sekä toimii muilla yhdistyksen päämääriä edistävillä, edellisiin verrattavilla tavoilla.

Yhdistyksellä tulee olla hallituksen laatima ja jäsenkokouksen hyväksymä Yhdistyksen toimintaperiaatteet –ohjeistus.

Yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta.

4 § JÄSENYYS

Henkilöjäsen

Hallitus voi hyväksyä yhdistyksen jäseniksi hyvämaineisia henkilöitä, jotka ovat toimineet päätoimisesti ja vastuunalaisissa asemissa liikkeenjohdon konsultteina tai vastaavanlaisissa tehtävissä.

Henkilöjäseneltä vaaditaan, että hän on suorittanut akateemisen loppututkinnon tai muulla tavoin hankkinut vastaavat tiedot sekä on toiminut käytännön tehtävissä erikoisalallaan vähintään kahdeksan vuoden ajan ja vähintään kolmen vuoden ajan päätoimisesti liikkeenjohdon konsulttina tai yritysjohtajana itsenäisiä ratkaisuja tehden. Lisäksi yhden yhdistyksen jäsenen ja yhden toimeksiantajan tulee kirjallisesti suositella jäseneksi hakevaa.

Kunniajäsen

Hallitus voi yksimielisellä päätöksellä kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi henkilön, joka on merkittävästi edistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä.

Yhteisöjäsen

Yhteisö, jonka palveluksessa on vähintään yksi jäseneksi hyväksytty yhdistyksen henkilöjäsen, voidaan ilmoituksesta liittää yhdistyksen yhteisöjäseneksi.

Kannatusjäsen

Kannatusjäseneksi pääsee luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö ilmoittamalla siitä hallitukselle ja maksamalla kyseisen vuoden kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta, mutta kannatusjäsen voi lähettää edustajansa yhdistyksen jäsentilaisuuksiin.

Yhdistyksen tunnusmerkit

Yhdistyksen henkilö- ja kunniajäsenet ovat oikeutettuja käyttämään Liikkeenjohdon Konsultti – LJK -tunnusmerkkejä.

Eroaminen yhdistyksestä

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle.

Yhdistyksen jäsen, joka ei ole suorittanut edellisen vuoden jäsenmaksua, voidaan huomautuksen jälkeen yhdistyksen hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä. Muusta yhdistyslain 14 §:n mukaisesti tapahtuvasta jäsenen erottamisesta päätetään yhdistyksen kokouksessa hallituksen esityksen perusteella.

5 § JÄSENMAKSU

Henkilö-, yhteisö- ja kannatusjäsenet suorittavat jäsenmaksun vuosittain.

Kun henkilöjäsen on maksanut jäsenmaksunsa keskeytyksettä 20 vuoden ajan, hän vapautuu jäsenmaksuista, mutta säilyttää kaikki jäsenetunsa ja –oikeutensa äänioikeutta lukuunottamatta. Äänioikeuden voi säilyttää jatkamalla jäsenmaksujen suorittamista.

Kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuista.

Jäsenmaksuvelvollisten henkilöjäsenten äänioikeuden edellytyksenä on jäsenmaksun suorittaminen.

6 § TOIMIELIMET

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous ja sen asioita sekä hallintoa hoitaa hallitus.

Hallitus valitsee yhdistykselle eettisen lautakunnan.

Hallitus voi asettaa työryhmiä ja neuvottelukuntia, nimetä edustajia sekä tarvittaessa rekrytoida yhdistykselle toimihenkilöitä.

7 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen jäsenet kokoontuvat yhdistyksen kokouksiin kaksi kertaa vuodessa,kevätkokoukseen toukokuun loppuun mennessä ja syyskokoukseen marraskuun loppuun mennessä.

Kevätkokous on luonteeltaan hallinnollis-taloudellinen. Syyskokouksen ensisijaisena tarkoituksena on edistää yhdistyksen toiminnallisia tarkoitusperiä.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään tarvittaessa hallituksen kutsusta tai jos vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä vaatii.

8 § KOKOUSKUTSU

Hallitus kutsuu jäsenet sääntömääräisiin ja ylimääräisiin kokouksiin sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai kirjeitse mikäli jäsen ei ole ilmoittanut sähköpostiosoitetta vähintään neljätoista (14) päivää ennen yhdistyksen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Jäsenten esitykset kokoukselle on toimitettava yhdistyksen hallitukselle kirjallisesti vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.

9 § YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

  1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi äänten laskijaa.
  2. Todetaan kokouksen laillisuus.
  3. Esitellään yhdistyksen viimeisin tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto.
  4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
  5. Hyväksytään hallituksen ylläpitämä ja päivittämä, kulloinkin voimassaoleva mm. talousosion sisältävä Yhdistyksen toimintaperiaatteet –ohjeistus.
  6. Vahvistetaan henkilö-, yhteisö- ja kannatusjäsenmaksujen perusteet ja suuruudet.
  7. Vahvistetaan hallituksen jäsenten määrä ja valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet 11 §:ssä mainitulla tavalla.
  8. Valitaan nimitysvaliokunta, jossa on yhdestä kolmeen jäsentä.
  9. Valitaan yksi tilintarkastaja ja hänen henkilökohtainen varamiehensä.
  10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

10 § PÄÄTÖKSENTEKO YHDISTYKSEN KOKOUKSISSA

Yhdistyksen kokouksissa jäsenmaksuvelvoitteensa hoitaneella tai sen vapaaehtoisesti suorittaneella henkilöjäsenellä on yksi ääni. Kunnia-, kannatus- ja yhteisöjäsenillä on puhe-, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

Kaikki päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, kuitenkin niin, että päätettäessä näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta vaaditaan 3/4 äänten enemmistö kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa.

Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

11 § HALLITUS

Kevätkokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja neljästä kahdeksaan hallituksen jäsentä vuodeksi kerrallaan.

Hallitus valitsee keskuudestaan yhdestä kolmeen varapuheenjohtajaa. Lisäksi hallitus valitsee keskuudestaan talouspäällikön sekä voi tarvittaessa nimetä muita tehtäviä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jonkun varapuheenjohtajan kokoon kutsumana. Hallitus on kutsuttava koolle myös, jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on paikalla. Asiat ratkaistaan hallituksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Hallituksen velvollisuus on:

  1. kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
  2. panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset
  3. huolehtia yhdistyksen rahavaroista ja muusta omaisuudesta
  4. käsitellä jäsenanomukset ja eroasiat sekä ylläpitää jäsenluetteloa
  5. edustaa yhdistystä ulkopuolisiin ja jäseniin nähden
  6. tehdä yhdistyksen puolesta sitoumuksia sekä esiintyä yhdistyksen puolesta kantajana ja vastaajana
  7. ylläpitää yhdistyksen toimintaperiaatteet –ohjeistusta
  8. valita eettinen lautakunta
  9. vastata yhdistyksen kirjanpidosta sekä laatia tilinpäätökset
  10. laatia ehdotukset yhdistyksen talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi osana toimintaperiaatteet –ohjeistusta
  11. huolehtia yhdistyksen julkaisu- ja tiedotustoiminnasta
  12. pitää yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin alan järjestöihin
  13. rekrytoida tarvittavat toimihenkilöt sekä määritellä heidän tehtävänsä ja palkkionsa sovittujen toimintalinjojen pohjalta
  14. ryhtyä tarpeellisiin toimiin yhdistyksen tarkoitusten toteuttamiseksi
  15. päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä

12 § YHDISTYKSEN NIMEN ALLEKIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa kaksi hallituksen jäsentä yhdessä, joista vähintään toisen täytyy olla puheenjohtaja tai talouspäällikkö. Hallitus voi valtuuttaa toimihenkilönsä kirjoittamaan nimen yksin yhdistyksen puolesta.

13 § TILIKAUSI

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

14 § JÄSENEN VELVOLLISUUDET

Jäsenen velvollisuus on edistää toiminnallaan yhdistyksen päämäärien saavuttamista sekä toimia yhdistyksen sääntöjen mukaisesti.

Jäsenen tulee noudattaa korkeatasoiselle konsultille asetetut eettiset linjaukset, kuten ylläpitää luottamuksellisuutta, kunnioittaa muitten aineettomia luomuksia, tuoda eturistiriitoja esiin, olla vastaanottamatta lahjuksia, pyrkiä objektiivisuuteen kaikissa lausunnoissaan sekä olla laskuttamatta päällekkäisesti. Jäsenen ei tule ottaa vastaan sellaista tehtävää, jossa eettiset tai omat henkilökohtaiset arvot joutuvat uhatuiksi.

Mikäli jäsen rikkoo törkeästi näitä periaatteita, voi hallitus, annettuaan sitä ennen asianomaiselle jäsenelle tilaisuuden selvityksen antamiseen, antaa varoituksen tai päättää, että jäsen on viipymättä erotettava yhdistyksestä.

15 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Tullakseen voimaan on päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta tehtävä vähintään 3/4 ääntenenemmistöllä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta ja perusteista.

Tullakseen voimaan on päätös yhdistyksen purkamisesta tehtävä vähintään 3/4 ääntenenemmistöllä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat on käytettävä liikkeenjohdon konsulttitoiminnan edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.